Toimialakatsaus 2017:2

Etla arvioi syyskuussa julkaistussa ennusteessaan, että teollisuuden tuotos kasvaa 4,5 prosenttia tänä vuonna ja 2,9 prosenttia vuonna 2018. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 3,9 prosenttia viimevuotisesta. Uusimpien tilastojen valossa teollisuustuotanto näyttääkin tänä vuonna kasvavan odotusten mukaisesti.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon kasvu oli kuluvan vuoden tammi- elokuussa hieman vahvempaa Suomessa kuin Saksassa. Kotimaiset tilaukset ovat Suomessa nousseet huomattavasti, mutta vientitilaukset ovat laskussa. Metallien jalostuksen tuotanto on nyt saavuttanut vuoden 2008 alkuvuoden tason. Alan vientihinnat kohosivat tammi-elokuussa 25 prosenttia edellisvuodesta, mutta viennin määrä supistui vajaan prosentin. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa on tänä vuonna noussut vuoden 2008 tasolle suurten laivatilausten ansiosta. Moottoriajoneuvojen viennin määrä lisääntyy tänä vuonna arviolta runsaat 35 prosenttia viimevuotisesta. Muiden kulkuneuvojen vientiä ovat tänä vuonna kasvattaneet monet laivatoimitukset sekä uusien ja vanhojen lentokoneiden vienti pois Suomesta.

Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) kannattavuus nousee hieman tänä ja ensi vuonna, kun yksikkötyökustannukset laskevat. Suomi on kahden tuoteryhmän suurin viejämaa koko maailmassa. Puutuoteteollisuuden omavaraisuusaste on viime vuosina noussut tuntuvasti, mutta kannattavuus on parantunut vain vähän. Kemianteollisuudessa investointiaste alenee hieman ennustevuosina, tuotantokapasiteettia on riittävästi. Alan tuottavuus on nousussa. Elintarviketeollisuuden vienti kääntyi tänä vuonna kasvuun. Iso-Britannia on EU27-maiden suurin elintarvikkeiden kauppakumppani, mutta maa ei mahdu Suomen kymmenen tärkeimmän viennin kohdemaan joukkoon. Tevanake-teollisuuden kannattavuus on nousussa, mutta se on edelleen takavuosia heikompi. Yksikkötyökustannukset ovat laskussa, mutta tuotoksen hinta nousee vain vähän.

Rakentamisen kasvu hidastuu ennustejaksolla. Ensi vuonna talonrakentamisen aktiviteetti vaimenee edelleen yksityisten palveluelinkeinojen ja teollisuuden uusien monivuotisten suurhankkeiden supistumisen vuoksi. Asuntojen uudistuotannon kasvu hidastuu mm. kotitalouksien hitaan ostovoiman kasvun sekä korkojen nousuodotusten vuoksi. Talonrakentamisen kasvun laantuessa myös maa- ja vesirakentamisen kysynnän kasvu hidastuu. Koko rakentamisen odotetaan lisääntyvän 3 prosenttia ensi vuonna.

Yksityisten palvelutoimialojen tuotos kasvaa 3,3 prosenttia tänä vuonna ja 2,2 prosenttia vuonna 2018. Koko kaupan alan arvonlisäyksen kasvu hidastuu ensi vuonna vajaaseen kahteen prosenttiin. Autokaupassa ja tukkukaupassa voidaan nähdä pientä kiihtymistä kuluvasta vuodesta, mutta vähittäiskaupan arvonlisäyksen kasvu hidastuu noin yhteen prosenttiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan arvonlisäys kasvaa kuluvana vuonna suhteellisen ripeästi, noin 3,5 prosenttia, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu noin 2,5 prosenttiin. Kannattavuuden paraneminen sekä hotellien korkea ja edelleen noussut huoneenkäyttöaste tukevat alan investointeja. Kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäys on päässyt kasvuun piristyneen viennin vetämänä. Lisäksi rakentamisen ja yksityisen kulutuksen kasvu sekä kansainvälinen matkustajaliikenne tukevat toimialan kehitystä.

Rahoitus- ja vakuutusalalla menee Suomessa kokonaisuutena ottaen hyvin, mutta jonkin verran paineita tulee poikkeuksellisesta rahapolitiikasta, lisääntyneestä viranomaisvalvonnasta, uusista toimijoista markkinoilla sekä Brexitistä. Kotitalouksien asuntolainakanta oli syyskuun lopussa runsaat 2 prosenttia vuodentakaista suurempi. Ruotsin asuntomarkkinoiden negatiivinen kehitys saattaa heijastua toimialan kehitykseen myös Suomessa. Kiinteistö- ja liike-elämää palvelevan toiminnan arvonlisäyksen kasvu hidastuu ensi vuonna. Muun muassa ammattityövoiman puute on noussut kasvun esteeksi.

Liitteet:
  • Toimialakatsaus 2017:2